Carunan verosuunnittelu 2016: 150 000 000 € tuotosta vero 0,28 %

Tänään kuuntelin erittäin mielenkiintoisen esitelmän Eva-Liisa Raekallion järjestämässä Attacin tapahtumassa: Mitä Carunan verosuunnittelusta voi oppia? – Esitelmöi: Lauri Finér, Helsingin yliopisto, veropoliittinen asiantuntija – tekeillä vero-oikeudesta väistöskirja.

Verotuksella rahoitetaan hyvinvoinnin palvelut, sen tehtävä on toimia tuloerojen tasaajana, verotuksella voidaan myös ohjata kulutusta toivottuun käyttäytymiseen (esim kestävä kehitys jne).

Nykyverotuksessa pääomavoitot keskittyeet entistä harvemmille. Yhteisövero on keskeinen tapa verottaa yrityksen voittoa, jolloin verotus kohdistuu varakkaimpiin. Maailmassa eniten omistava 1% omistaa 77% sijoistusomaisuudesta. Yhteisöverotuksen taso on laskenut, Suomessa varakkain 5% omistaa n. 35% nettovarallisuudesta. Siinä missä veronkierto ja harmaa talous ovat laitonta toimintaa, johon viranomaiset puuttuvat, agressiivinen verosuunnittelu on lain puitteissa tapahtuvaa verojen välttelyä.

Näin se käy:

Yritykset toimivat monikansallisesti, mutta verolait ovat kansallisia. Yrityksen tuotto siirretään korkeamman verotuksen maasta matalamman verotuksen maihin mm yrityksen sisäisten lainojen avulla. Konserniavustusta hyödynnettäessä saman konsernin yhtiöt voivat tasata voitot ja tappiot keskenään. Myös maat yrittävät erilaisilla keinoilla houkutella yritystoimintaa, todelliset investoinnit eivät liiku, mutta voitot liikkuvat paperilla. Suomessa yritysten pääomaverotuksessa verotetaan 20%, Luxemburgissa 1%. Suomen mittakaavasta veromenetykset ovat 11% yhteisöverotuotosta, arvioituna n. 600 000 000 – 1 400 000 000 € /vuosi. Euroopan mittakaavassa maailmankaupan rajat ylittävä kauppa on moninkertaistunut ja menetykset ovat arviolta 75–180 miljardia euroa.

Vakuutuskuori taas on tapa siirtää rahaa näkymättömästi. Vakuutusyhtiöt sijoittaa henkilön puolesta, voitot kertyy vakuutusyhtiölle, joka ei joudu voitoista maksamaan veroja. Tässä on verojen välttely tuotteistettu ihmisille. Yksityisen pääomavero 34% yrityksen 20%, lahjoitus-/perintöveroa voi nostaa halvemmalla, tai muutat maahan, jossa nostot on verovapaita.

Case Caruna

Caruna on vilahdellut keskusteluissa jälleen. 2013 pääministeri Jyrki Katainen toisteli lobbareiden myntipuheita. Hänen mukaansa kauppa ei nostaisi sähkönsiirron hintaa asiakkaille. 2016 siirtohinnannousu oli keskimäärin 30% ja sitä perusteltiin toimintavarmuuden parantamisella. Hallituksen poliittinen päätös on antaa verokikkailun jatkua. Sähköyhtiö Caruna hyödyntää tyytyväisenä laissa olevaa porsaanreikää.

Finanssikriisin jälkeen 2009 sadat yritykset käyttivät hyödykseen agressiivista verosuunnittelua. Ulkomaisten omistajien yritykset Suomessa eivät maksaneet juuri lainkaan veroja Suomeen. 2011 Mehiläisen tapaus tuli julkisuuteen, 2016-17 Caruna, Elena, kiinteistösijoittajat…

CARUNA: sähköverkot ovat luonnollisia monopoleja, 670 000 asiakasta, 2014 hankki Fortumin sähköverkot 2,5 miljardilla eurolla. 80% Carunan omistuspohjasta on ulkomaisilla sijoittajilla. Yhtiöllä on ainoastaan suomessa sähkönsiirtoa, konsernin muodollinen emoyhtiö on Alankomaissa, missä ei sijaitse yksikään omistajista. Näin yhtiö pystyi välttämään 12 milj. euroa veroja. Yhtiön tuloslaskelmassa on liikevoitto 145 milj. – miinus – rahoituskulut 135 milj. Kyse on yhtiön omasta lainasta. Taseessa huomioitavaa: oma pääoma negatiivinen, Carunalla on lainoja osakkailta 8,5% korolla ja ulkopuolisia lainoja 3% korolla (EU:n tuki lainaan!).

Tähän hulluuteen voisi puuttua korkovähennysrajoituksella, jolloin lähtömaahan jää verotettavaa tuloa tai EU:n kautta. EU on esittänyt veronkiertodirektiiviä 2018 – lakiesitys korkovähennyksen tiukennuksista (tasevapautus poistettu).

Ongelma on globaali, mutta Suomessakin voitaisiin puuttua enemmän.

  • Eläkeyhtiöt maksaisivat veroja
  • Aggressiivisen verosuunnittelun torjunta veronkiertosäännöksillä (korkovähennysrajoitus)
  • Kv verojärjestelmän uudistukset (EU:n yhteinen yritysveropohja, EU:n verokeitaat menettäisivät verotuloja, joten päätöksen teko on vaikesaa)
  • Läpinäkyvyyden lisääminen (maakohtainen raportointi, julkisen keskustelun paine)

Attac pähkinänkuoressa: tavoitteena kansalaislähtöisen demokratian vahvistaminen, pidetään keskustelua yllä aiheista, joista valtamedia on hiljaa (ks. Maailman talous -youtube-kanava).


MAAILMANPARANNUS LÄHTEE SYDÄMESTÄ ❤